5-9-VUOTIAIDEN TOIMINNAN PAINOPISTEET OVAT:

  • INTOHIMON SYNNYTTÄMINEN PELAAMISEEN
  • LIIKUNNALLISEEN ELÄMÄNTAPAAN OHJAAMINEN
  • TERVE ITSETUNTO


VALMENTAJA

Yksilön kehittäminen - pelitaitojen opettaminen

  • Pelaamisen kultaiset säännöt
  • Katse ylhäällä” –pelaaminen, pelin havainnointi
  • Rajatun alueen pelit sovelletuin säännöin pelin opettamisessa
  • Leikit ja kisailut

pelaamaanopettaminen
maalivahtipeli
tutustu


HYÖKKÄYSPELIN VIISI KULTAISTA SÄÄNTÖÄ

  • Hyökkäyspeli alkaa heti, kun saadaan kiekko
  • Kiekko on aina pelaajaa nopeampi
  • Kiekottomat hakevat vapaata paikkaa
  • Maalinteko alkaa laukauksesta
  • Kiekollinen ahtaasta tilasta väljään tilaan

PUOLUSTUSPELIN VIISI KULTAISTA SÄÄNTÖÄ

  • Puolustaminen alkaa heti, kun kiekko menetetään
  • Aina yksi häiritsemässä vastustajan kiekollista pelaajaa
  • Ohjaa kiekollista laitoihin ja nurkkiin
  • Näe pidetävä vastustaja ja kiekko
  • Vartioi ennen kaikkea vastustajan mailaa (pelaa maila pois)


LEIKIT JA PELIT

Millaisia leikkejä?

Aloittelijoille on hyvä valita leikkejä, joissa ei tarvitse kilpailla muita vastaan. Tällaisia leikkejä ovat mm. esineiden keräilyleikit.

Edistyneemmille voidaan aloittaa hippaleikit, joissa ei käytetä mitään välineitä vaikeuttamassa suoritusta. Tällainen leikki on esim. kuka pelkää jäämiestä ilman mailaa ja mailan kanssa.

Erilaiset pelit antavat paljon mahdollisuuksia, jotta jokainen lapsi saa omalle osaamisen tasolleen soveltuvia tehtäviä.

Jääkiekkoleikit

Luisteluleikeillä voidaan luistelutaitoa kehittää monipuolisesti. Luisteluleikki on hyvä valinta jonkin tietyn tavoitteen esim. kaarreluistelun kehittämiseksi.

Tarkkuusleikeillä voidaan kehittää mm. syöttö- ja laukaisutaitoja. Tarkkuusleikit vaativat hyvää keskittymistä tehtävään.

Hippaleikeillä voidaan kehittää mm. kiekon kuljetus, syöttö- ja laukaisutaitoja. Hippaleikit ovat vaativia leikkejä, joissa lapsi yrittää samanaikaisesti huolehtia oman välineensä hallinasta ja tarkkailla ympäristöään.

Pelitilannerooleissa toimimista voidaan harjoitella leikkien avulla. Leikkiessä voidaan oppia jääkiekkoon liittyviä eri käsitteitä ja liittää niihin konkreettista toimintaa.


Joukkueena pelaamisen kehittäminen

  • Pelisääntöjen omaksuminen
  • Ryhmässä toimiminen
  • Kaverin kanssa pelaaminen
  • Kiertävät pelipaikat

INNOSTUMISTA

Leijonaliigaikäisten pelaajien kohdalla on tarkoitus saada synnytettyä intohimo pelaamiseen ja ohjata pelaajaa liikunnalliseen elämäntapaan.

Leijonaliigaa pelaavat lapset ovat nk. alakouluikäisiä. G-juniori-ikäiset lapset käyvät peruskoulun ensimmäistä luokkaa. F-juniorit ovat toisella ja kolmannella koululuokalla.

Leijonaliigaa pelataan joko puolikkaalla tai kolmasosalla kaukalosta. Peliä voidaan pelata joko poikittain tai pitkittäin. Sarja- ja turnaustoimintaa järjestävät Jääkiekkoliiton alueet ja seurat.

Pelipaikat
  • suositellaan että pelaajia kierrätetään eri pelipaikoilla (hyökkääjä / puolustaja)
  • jokaiselle pelaajalle annetaan hänen halutessaan mahdollisuus pelata maalivahtina

 Hyökkäyspeli

  • kiekon kuljettaminen - maalia kohti pelaaminen
  • maalinteko
  • syöttäminen

Puolustuspeli

  • sijoittuminen vastustajan pelaajan ja oman maalin väliin
  • maalin tekemisen estäminen
  • riistopelaaminen

Maalivahtipelaamisessa (kiertävät maalivahdit) opetetaan

  • luistelu
  • peliasento
  • pystyssä liikkuminen
  • sijoittumisen perusteet
  • perustorjunnat (jää- ja korkeat laukaukset)

Pelin opettaminen tapahtuu pelin 5 kultaisen säännön kautta.

Henkisten valmiuksien kehittäminen

  • Liikunnalliseen elämäntapaan innostaminen
  • Terveen itsetunnon kehittyminen – jokaista huomioidaan
  • Parhaansa yrittäminen
  • Kuunteleminen ja keskittyminen
  • Urheilijan itseluottamus – kyvykkyyden tunne

MILLAINEN ON 4-6 -VUOTIAS LAPSI

  • Tekemiseen ja kuuntelemiseen keskittyminen vaihtelee voimakkaasti.
  • Innostuu helposti. Tekeminen impulsiivista.  Fyysisyys tekemisessä korostunutta.  Leikeissä toiminta ja liikunnallisuus korostunutta.
  • Ajattelu ja toiminta pitkälti minä-keskeistä.  Tarvitsee ryhmässä toimimiseen vielä aikuisen jatkuvaa läsnäoloa ja ohjausta.
  • Aikuisen tuki ja kannustus ovat erityisen tärkeitä motivaation ja itsetunnon ylläpitämisessä.
  • Samaa sukupuolta olevan aikuisen merkitys alkaa korostua.
  • Pettymyksensieto vielä heikkoa.  Turhautuminen kokonaisvaltaista. Taantuu herkästi.
  • Tarvitsee itsesäätelyyn tueksi aikuisen apua.
  • Vertailee herkästi omia taitojaan ja ominaisuuksiaan muihin.
  • Kokee herkästi pienuuden- ja riittämättömyyden tunteita suhteessa aikuiseen.
  • Muista, että kyseessä on lapsi, ei pienikokoinen liigapelaaja
  • Olet valmentaja, mutta lapselle myös ihailtu samastumisen kohde
  • Luo riittävä kontakti lapsen vanhempiin.  Olet auktoriteetti myös heille.
  • Harjoitusryhmässä 5-7 lasta.


MILLAINEN ON 7-9 -VUOTIAS LAPSI

  • Kasvupyrkimys voimakkaana.  Haluaa pärjätä itsensä varassa.
  • Taitojen oppimisesta ja hallinnasta saatava tyydytys korostuu. Motivoitunut suoriutumaan annetuista tehtävistä.
  • Sääntöjen noudattaminen ja oikeudenmukaisuus tärkeätä kaikessa toiminnassa.
  • Viihtyy ryhmässä. Samastuminen ikätovereihin tärkeätä.
  • Perheen ulkopuolinen aikuinen (esim. opettaja tai valmentaja) on usein samastumisen ja ihailun kohteena
  • Tarve saada riittävän rehellistä palautetta osaamisestaan
  • Kestää itsensä varassa turhautumista ja pettymyksiä aikaisempaa joustavammin.
  • Edelleen kuitenkin lapsi, tarvitsee ajoittain taantumista ja kahdenkeskisyyttä aikuisen kanssa.
  • Kypsyystaso vaihtelee ikäluokassa suuresti.
  • Harjoitusryhmässä 10–12 lasta

Lajitekniikoiden ja -taitojen kehittäminen

  • Tekniset perustaidot luistelun, kiekonkäsittelyn, syöttämisen ja laukomisen osalta

LUISTELU

Luistelu on keskeisin jääkiekon lajitaito. Monipuolisuus, voima, nopeus ja kestävyys ovat hyvän luistelun peruslähtökohtia, jotka luovat vankan pohjan muiden lajitekniikoiden harjoittelulle sekä näiden soveltamiseen peliin.

Luistelussa vaadittavat fyysis-motoriset valmiudet

  • Jalkojen lihastoiminnan ajoitus
  • Staattinen (paikallaan pysyen) ja dynaaminen (liikkeessä) tasapaino
  • Jalkojen lihasvoima

Maksimaaliseen luistelunopeuteen vaikuttavat merkittävästi

  • Luisteluasennon syvyys
  • Potkun liikelaajuus
  • Potkutiheys (frekvenssi)
  • Potkun voima / nopeus

Eteenpäinluistelu

  •  Lähtö
  •  Suora eteenpäinluistelu
  •  Pysähtyminen

Kaarreluistelu eteenpäin

Taaksepäinluistelu

  •     Lähtö
  •     Suora taaksepäinluistelu
  •     Pysähtyminen


Kaarreluistelu taaksepäin

Käännökset


KIEKONKÄSITTELY

Kiekonkäsittely erilaisissa peliasennoissa, kiekon kuljettaminen - käsittely monipuolisesti luisteluun liitettynä ovat hyvän kiekonhallinnan peruslähtökohtia. Näiden avulla luodaan valmiudet kiekollisena pelaamiseen sekä syöttämiseen, syötön vastaanottamiseen ja laukomiseen.

KOSKETUS KIEKKOON – RANTEIDEN KÄYTTÖ

  • Katse peliin ja kiekkoon vaihdellen
  • Lavan eri osien käyttö
  • Ranteiden käyttö
  • Käsien käyttö, kyynärpäät irti vartalosta eteen- ja sivusuunnassa
  • Yläkäsi myötäotteella ja alakäsi vastaotteella
  • Kädet n. kyynärvarren etäisyydellä toisistaan
  • Alakäden liikuttaminen mailan vartta pitkin tilanteen mukaan
  • Mailanpää kämmenen sisällä

KÄSIEN JA JALKOJEN RYTMI – PAINONSIIRROT

  • Katse peliin ja kiekkoon vaihdellen
  • Painonsiirrot kiekon puolelle vs vastakkaiselle puolen
  • Nopeat kädet vs hitaat jalat / nopeat jalat vs hitaat kädet
  • Luistelun ja kiekonkäsittelyn rytmittäminen
  • Harhauttaminen (suorituksen rytmi - rytminmuutos)

LIIKELAAJUUS – YLÄVARTALON KIERROT

  • Eri liikesuunnat (eteen-taakse-sivulle)
  • Ylävartalon kierrot eri suuntiin
  • Ala ja -yläkäden käyttö
  • Painonsiirrot jaloilla ja vartalolla tehden


SYÖTTÄMINEN

Syöttäminen luistelusta

  • Katse vastaanottajaan - kiekko mailan lavan keskiosassa
  • Syötön aikana luistelussa painon siirtäminen kiekon kulkusuunnan puoleiselle jalalle
  • Kiekon veto / työntö molemmilla käsillä
  • Yläkäden kyynärpää irti vartalosta
  • Alakädellä mailan lavan kääntö osoittamaan kohti vastaanottajaa

Syötön vastaanottaminen luistelusta

  • Katse kiekkoon - mailan lapa jäässä
  • Vastaanoton aikana luistelussa painon siirtäminen kiekon kulkusuunnan puoleiselle jalalle
  • Maila kahdessa kädessä - käsivarret rentoina
  • Kiekon koskettaessa lapaa jousto käsillä
  • Aäriasennossa lapa kallistuu kiekon päälle

Lättysyöttö

  • Katse vastaanottajaan
  • Kädet irti vartalosta
  • Kiekko mailan lavan kantaosassa
  • Käsivarsilla nopea jousto ranteet tiukkana
  • Syötön aikana lapa aukeaa ja kiekko saa kierteen lavan kannasta kohden kärkeä
  • Kiekon kohottaminen ilmaan "lättymäiseen" lentoon


LAUKOMINEN

Kokonaissuorituksien kokeileminen

  • Laukomisen kokeileminen pareittain (toinen tekee, toinen antaa palautetta)

Ydinkohtien kertaaminen

  • oteleveys (hartialeveys veto-rannelaukauksissa ja puolesta välistä mailaa lyöntilaukauksissa)
  • jalkojen ja käsien rytmi
  • painonsiirto - ajoitus
  • keskivartalon kierto takaa
  • rintamasuunta kohteeseen
  • käsien liikerata, saatto, katse

Laukominen paikaltaan ja liikkeestä

  • vetolaukaus (painonsiirto yläkäden puoleiselle jalalle)
  • rystylaukaus (painonsiirto alakäden puoleiselle jalalle)
  • ”veto”rannelaukaus (kaksoisvaihe kiekko kiinni lavassa tai irti lavasta)
  • ”paine”rannelaukaus (paine mailan varteen painopisteen ollessa alakäden puoleisella jalalla)
  • lyhyt lyöntilaukaus
  • lyöntilaukaus (lavan liikerata, esikosketus jäähän ennen kiekkoa – lavan asennon vaiheet ennen ja jälkeen kiekon kosketusta)

Laukominen liikkeestä omasta kuljetuksesta eri tekniikoita hyödyntäen

  • jalkojen ja käsien rytmi
  • tasaliukuvaiheesta – painonsiirrosta
  • liikkeen jatkaminen laukauksen jälkeen (luistelun jatkaminen tai kääntyminen yläkäden puolelle)

Laukominen liikkeestä 

  • pystysyöttöön laukominen (kehittelyt esim. karting rengasta tai keilaa vasten lyöden)
  • poikittaissyöttöön laukominen

Kokonaissuorituksien kokeileminen

  • laukomisen harjoittelu pareittain
  • palautteen antaminen toiselle

Levyltä laukominen

  • Toistolla tekniikan hiomisen kautta tehoa ja tarkkuutta.
  • Oikea tekniikka vrs jäällä luistelusta lauottaessa.
  • Hyvä laukomistekniikka antaa paremmat valmiudet ja tehostaa maalintekoharjoitteiden tekemistä.
  • Laukomislevy 300 cm pitkä ja 150 cm leveä
  • Huomioi mailanpituus solisluun ja nenän väliin ilman luistimia
  • Laukominen esim. 10 kiekon erissä (työ / palautus suhde)
  • Rintamasuunta maalille päin kämmeneltä lauottaessa
  • Askeleet mukaan rytmittämään ja tehostamaan laukomista
  • Liikejärjestys jalat – keskivartalo – kädet
  • Hyvä saatto – kohdentaminen

Esimerkiksi

  • touko-elokuu 4 kk, 16 vko
  • 3 krt vko
  • jos laukoo esim. 100 krt kämmeneltä ja 50 krt rystyltä per / tapahtuma, niin se tekee
  • = 450 laukausta per / vko
  • = 1800 laukausta per / kk
  • = 7200 laukausta 4 kk:ssa

7200 laukausta vaatii jääharjoituksia

Harjoituksia Laukauksia Yhteensä
50 10 500
100 10 1000
150 10 1500
200 10 2000
50 20 1000
100 20 2000
150 20 3000
200 20 4000
50 30 1500
100 30 3000
150 30 4500
200 30 6000
50 40 2000
100 40 4000
150 40 6000
200 40 8000
50 50 2500
100 50 5000
150 50 7500
200 50 10000



Fyysisten valmiuksien kehittäminen

  • Monipuoliset liikunnalliset perusvalmiudet; ketteryys, koordinaatio, tasapaino ja nopeus

MOTORINEN TAITAVUUS

Motorinen kehitys tarkoittaa valmiuksia taitojen suorittamiselle. Lapset eivät aina ole valmiita uuden taidon oppimiselle koska heillä voi olla puutteita ominaisuuksissa tai alkeistaidoissa, jotka pitää osata ennen haastavamman taidon oppimista. Lapsia tulee siis tarkastella yksilöinä ja tarjota heille kehitysvaiheiden mukaista toimintaa. Vaikka lasten kehityksessä on kausia jolloin motoristen taitojen oppiminen on nopeampaa, on tärkeä pitää mielessä, ettei mitään ole menetetty, vaikka lapsi ei motorisen kehitysvaiheen ohitettuaan pysty suoriutumaan vaiheen taidoista. Motoristen taitojen kehittyminen on elinikäinen prosessi, ja riittävällä määrällisellä ja laadukkaalla harjoittelulla taidot on mahdollista oppia myös myöhemmällä iällä.

  Motoriset perustaidot  
Tasapainotaidot Liikkumistaidot Välineen käsittelytaidot
kääntyminen käveleminen heittäminen
venyttäminen juokseminen kiinniottaminen
taivuttaminen ponnistaminen potkaiseminen
pyörähtäminen loikkaaminen kauhaiseminen
heiluminen hyppääminen iskeminen
kieriminen laukkaaminen lyöminen ilmasta
pysähtyminen liukuminen pomputteleminen
väistyminen harppaaminen kierittäminen
tasapainoilu kiipeäminen potkaiseminen ilmasta

Taulukko. Mukailtu: Motoriset perustaidot. Jaakkola, T. Teoksessa: Lasten ja nuorten urheiluvalmennuksen perusteet. Hakkarainen, H. ym. 2009.

Motoristen perustaitojen oppimisen vaihe ajoittuu yleensä 2-7 ikävuoden väliin. Tuona aikana lapsi oppii valtaosan motorisista perustaidoista. Noin seitsemästä ikävuodesta eteenpäin lapsi alkaa kiinnostua erilaisista lajitaidoista. Lajitaitojen omaksumisen kannalta on hyvin tärkeää omata riittävät motoriset perustaidot. Huomioitavaa on myös se, että vaikkei taitoja ole vielä tähän ikävaiheeseen mennessä opittu, on ne täysin mahdollista oppia myöhemmin. Kehitys saattaa kuitenkin olla hieman hitaampaa.

Taidon oppimisen vaiheet

Taidon oppimisen alkuvaiheessa pelaajalle tapahtuu paljon erehdyksiä ja epäonnistumisia. Tästä syystä pelaaja tarvitsee paljon valmentajan tukea ja ymmärrystä. Alussa on myös tärkeää, että ohjaaja keskittyy ohjeissaan ainoastaan kaikkein oleellisimpiin asioihin, koska tässä vaiheessa pelaajan on vaikea pitää mielessään monia asioita samanaikaisesti. Alkuvaiheessa taitoa on tehokasta harjoitella kokonaissuorituksina ja vaihtelua tulee lisätä mukaan taitojen karttuessa.

Taitojen harjoitteluvaiheessa oppijat hahmottavat taidon kokonaisuutena ja tietävät mistä harjoittelussa on kysymys. Tärkeää on tarjota oman taitotason mukaisia haasteita kaikille oppijoille. Harjoitteluvaiheessa suoritukset ovat jo niin yhdenmukaisia, että harjoitteisiin voidaan lisätä erilaisia haasteita. Tässä vaiheessa voidaan aloittaa myös havainnointiin liittyvien taitojen systemaattinen kehittäminen. Suuret toistomäärät ovat oleellisia tässä vaiheessa. Toimintaa tulee organisoida siten että pelaajilla on mahdollisuus edetä harjoittelussa oman taitotasonsa mukaan. Harjoittelussa tämä tarkoittaa mahdollisimman laajaa eriyttämistä. Harjoitteluvaiheessa myös osaharjoitteita tulee mukaan aiempaa enemmän. Kun oppija ymmärtää taidon kokonaisuutena, osaa hän myös yhdistää tietyn osan kokonaisharjoitteeseen.
Taitojen hyödyntämisen vaihe alkaa noin 15 vuoden iässä, ja jatkuu koko loppuelämän. Taidon automatisoitumiseen on tutkittu menevän arviolta noin 10 000 laadukasta toistoa tai 10 vuotta. Taidon oppiminen on siis hyvin pitkäjänteinen prosessi, jossa tarvitaan kärsivällisyyttä niin oppijoilta kuin valmentajilta. Taidolla ei myöskään ole ylärajaa!

(Lähteet: Jaakkola, T. Teoksessa: Lasten ja nuorten urheiluvalmennuksen perusteet. Hakkarainen, H. ym. 2009. Jaakkola, T. Teoksessa Liikuntataitojen oppiminen ja taitoharjoittelu. 2010.)


NOPEUS

Nopeutta tulee harjoitella erimittaisilla työ ja palautumisjaksoilla. Erilaisilla rytmeillä, alustoilla ja liikesuunnissa toteutettu nopeusharjoittelu on pelkkää lajinopeutta monipuolisempaa ja luo pohjaa nopeuden myöhemmälle kehittämiselle. 

Nopeusharjoittelu 7-9 vuoden ikäisillä lapsilla tulisi tapahtua pääasiassa leikkien, pelien ja muiden liikunta- ja harjoitustuokioiden lomassa. Niissä tulee painottaa monipuolisia motorisia taitoja, koordinaatiota, rytmitajua sekä liiketiheyttä. Tässä ikävaiheessa ominaisuudet kehittyvät luonnollisestikin, mutta harjoittelu kiihdyttää jonkin verran kehittymistä. Lajinomaisia harjoituksia tulee pikkuhiljaa lisätä, mutta pääpaino on selkeästi yleisen hermolihasjärjestelmän toimintakyvyn harjoittamisessa.

Maksimaalinen irtiottokyky on lapsilla vielä melko heikko, joten motivoiminen nopeaan liikkeeseen voi olla haastavaa, mutta mahdollistaa toisaalta suuret toistomäärät. Erilaiset rytmiradat, porrasharjoitteet, kisailut ja viestit joissa rytmi ja tempo vaihtelevat, ovat hyviä nopeusharjoitteita. Myös koordinaatioharjoitteet joissa käsien ja jalkojen rytmiä ja tempoa vaihdellaan, kehittävät yleisiä nopeusvalmiuksia. Palautumisajan ei tässä ikävaiheessa tarvitse olla kovin pitkä, vaan 20-30 sekuntia riittää varsin hyvin, lyhyiden (n. 2-6 sekuntia) työjaksojen välissä. Muutaman suorituksen jälkeen on hyvä pitää hieman pidempi ns. sarjapalautus, jotta motivaatio ja kiinnostus harjoitukseen ja maksimaaliseen nopeuteen säilyisivät. Palautuksen pituus voi vaihdella, mutta noin 2 minuutin palautus on riittävä. Palautuksen aikana on mahdollista tehdä jotain kevyempää liikuntaa, esimerkiksi keski- ja ylävartalon taito- tai voimaharjoittelua.

TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Koti

  • Urheiluun kannustava ilmapiiri
  • Pihapelit

MISTÄ MINUN TULEE VANHEMPANA HUOLEHTIA:

5-9-vuotiaat
  • Järjestä päivittäin fyysistä aktiviteettia lapsellesi. Muistathan, että tässä ikävaiheessa nopeat lyhyet harjoitukset ovat parempia vaihtoehtoja kuin yksi pitkäjaksoinen harjoitus.
  • Kannusta lastasi osallistumaan monipuolisesti erilaisiin urheiluaktiviteetteihin. Yhteen lajiin keskittyminen näin varhain ei ole hyvä asia lapsesi kehityksen kannalta. Eri lajien kokeilu auttaa lastasi kehittämään eri taitoja kuten ketteryys, tasapaino, liikkuvuus, koordinaatio ja nopeus.
  • Varmista että lapsesi valitsevat lajeja, joissa keskitytään juoksemiseen, hyppimiseen, heittämiseen kopitteluun ja potkimiseen. Kannusta lastasi kehittämään voimistelu- ja uimataitojaan.
  • Toivo paikkakuntasi urheiluseuroilta, että he käyttäisivät koulutettuja valmentajia – he auttavat lastasi kehittämään oikeaoppiset liikunnalliset pohjat.
  • Huolehdi, että lapsellasi on koulussa mielellään päivittäin liikunnallisia aktiviteetteja, joita opettaa koulutettu liikunnan ammattilainen. Lapsi hyötyy erittäin paljon varhain opituista, oikein tehdyistä liikkumistaidoista.
  • Keskustele lapsesi kanssa kuinka tärkeää on pitää hauskaa ja nauttia osallistumisesta liikunnallisiin aktiviteetteihin. Liian syvä keskittyminen pelkkiin tuloksiin ja erikoistuminen vain yhteen suoritukseen liian varhain saattaa aiheuttaa harmia tulevaisuudessa ja voi olla esteenä lapsesi kehitykselle.
  • Huolehdi lapsesi oikeanlaisesta voimaharjoittelusta. Tässä ikävaiheessa lapset voivat treenata oma kehon paino vastuksena. Painoja tai painonnostolaitteita ei tulisi käyttää lainkaan tässä vaiheessa.

9-10-vuotiaat
  • Kannusta lastasi edelleen osallistumaan erilaisiin urheiluaktiviteetteihin ja kehittämään monipuolisesti liikunnallisia taitoja. Yhteen lajiin keskittyminen näin varhain ei ole hyvä asia lapsesi kehityksen kannalta.
  • Rohkaise lastasi harrastamaan vähintään kolmea eri urheilulajia, joista hän tykkää. Kannusta heitä pelaamaan myös pelejä ilman aikuisten organisointia.
  • Varmista että lapsesi tekee oikeanlaisia voimaharjoituksia. Tällaisia harjoituksia ovat mm. harjoitukset, joissa käytetään vastuksena heidän omaa kehon painoaan (punnerrukset ja vatsalihasliikkeet), jumppapalloharjoitukset, hyppelyt ja pomppimiset.
  • Kannusta lastasi kehittämään kestävyyttään esimerkiksi pelaamalla pitkäkestoisia pelejä, joissa he liikkuvat jatkuvasti tai rasti-tyyppisissä aktiviteeteissa.
  • Huomioi että nopeuden harjoittaminen tässä vaiheessa on hyvin tehokasta. Lapset voivat kehittää nopeusominaisuuksiaan eri aktiviteeteissa, kuten nopeat spurtit ja nopeat käsi- ja jalkaliikkeet. Nopeat suunnanmuutokset ovat myös tehokkaita harjoituksia, kuten hippaleikit tai polttopallo.
  • Varmista, että lapsesi saa kokea oikean määrän kilpailua. Lapset tässä vaiheessa nauttivat kilpailusta, mutta heidän täytyy myös harjoitella paljon. Tavoite olisi, että 70 % ajasta käytetään harjoitteluun ja 30 % kilpailuun. Joukkuelajeissa tämä tarkoittaa 2 tai 3 harjoitusta jokaista peliä kohti.
  • Jos lapsesi on joukkuelajissa mukana, varmista että hän saa myös peliaikaa. Tämä vaihe ei ole hyvä hetki peluuttaa vain tähtipelaajia. Jotkut tässä vaiheessa hitaammin kehittyvät lapset kehittyvät tulevaisuudessa parhaiksi pelaajiksi lajissaan.

Koulu

  • Kerhotoiminta ja koululaissarjat
  • Useat päiväkodit ja ala-asteet tekevät mielellään yhteistyötä jääkiekkoseurojen kanssa.
  • Toiminta malleja ovat päiväkodeille järjestettävät jääliikunta tuokiot, ala-koululaisten jääliikunta kerhot ja matalan osallistumiskynnyksen koulukiekko turnaukset.
  • Myös esim. luistelukilpailuiden ja koulujenvälisten jääkiekkoturnausten järjestäminen onnistuu luontevasti paikallisen seuran, liikuntaviraston ja koulutoimen kesken Myös paikallisten seurojen esittely tapahtumat koulun ulkokentillä ja liikuntasaleissa tuovat kaikille mahdollisuuden kokeilla lajia ja tavata oman seuran pelaajia ja seuratoimijoita.
  • Kaupungin liikuntatoimi on usein halukas yhteistyöhön jolloin jäämaksut, ohjaaja kulut yms. kustannukset eivät jää pelkästään seuran tai osallistujien maksettavaksi.


Seura

  • Leijonakiekkokoulu
  • Korttelikiekkotoiminta
  • Monipuolinen lajitoiminta (seuran toimesta tai muissa lajeissa)
  • Ei-ohjatut iltapäiväjäät (pelaamista) / kerhotoiminta

Seura


Tervetuloa LEIJONA-kiekkokouluun!

Mikä on LEIJONA-kiekkokoulu?
  • Seuroille suunniteltu kiekko- ja luistelukoulun toteuttamismalli alle 8 -vuotiaille lapsille - Suomen suurin LEIJONAJOUKKUE
  • Leijonakiekkokoulun sisältö on pilkottu kolmelle tasolle siihen osallistuvan lapsen oman lähtötason mukaan
  • Mahdollisuus saada alusta saakka ohjausta oman tasoisessa ryhmässään
  • Sitoutuminen pidemmäksi ajaksi kiekkokouluun, jolloin kynnys siirtyä joukkueeseen madaltuu
  • Ryhmien opetukselliset sisällöt on jaettu seuraavasti:
    1. Lajitekniset sisällöt (luistelu, kiekonkäsittely- ja mailatekniikka)
    2. Leikit ja kisat
    3. Pelin oppimiseen liittyvät sisällöt
    4. Kasvatukselliset sisällöt
Missä ja miten LEIJONA-kiekkokoulu toteutetaan?
  • LEIJONA-kiekkokoulu toteutetaan seuroissa
  • Seuran tulee tehdä päätös osallistumisestaan LEIJONA – kiekkokouluun
  • Päättäessään ottaa toimintatavan käyttöönsä, seura:
    1. Sitoutuu kouluttamaan kiekkokouluohjaajansa LEIJONA -kiekkokoulun ohjaajakoulutuksella
    2. Sitoutuu täydennys kouluttamaan vähintään kiekkokoulun vastuuhenkilön vuosittaisella koulutuksella
    3. Sitoutuu LEIJONA-kiekkokoulun vuosisuunnitelmiin ja opetussisältöihin
  • Seura saa vastineeksi mm. ilmaisen varustepaketin ja kiekkokoululaisten harjoituspaidat (15+15) sekä ohjaajien asut (2)
  • Seuran LEIJONA-kiekkokoulusta informoidaan Jääkiekkoliiton Internet-sivustoilla
Lue lisää:

LEIJONA-kiekkokoulu


Alue

  • Leijonaliiga

OTTEITA LEIJONA-LIIGAN SÄÄNNÖISTÄ:

”Kaikki alueen järjestämät ottelut pelataan yhdellä kolmasosalla tai puolikkaalla osalla jääkiekkokaukalosta. Peli tapahtuu siniviivan ja kaukalon päädyn välisellä alueella poikittain tai punaviivan ja kaukalon päädyn välisellä alueella joko pitkittäin tai poikittain.”

”Leijona-liigan otteluissa käytetään juniorikiekkoa. Juniorikiekko on halkaisijaltaan ja paksuudeltaan normaalin kiekon kokoinen, väriltään sininen."

”Ottelut voidaan järjestää joko 4 vastaan 4 tai 5 vastaan 5. Pelaajamäärä tulee suhteuttaa pelikentän ja pelaajien kokoon sopivaksi.” ”Pelin ohjaajina toimii vähintään kotijoukkueen ohjaaja, mutta mieluummin yksi ohjaaja kummastakin joukkueesta. Ohjaajien on käytettävä kypärää.”

”Ottelun ajanottaja katkaisee pelin lyhyellä ääni-merkillä, jolloin järjestyksessä seuraavat pelaajat kummastakin joukkueesta vaihtuvat peliin.”

”Kun pelaaja tekee rikkeen, vihelletään peli poikki ja kerrotaan rikkoneelle pelaajalle katkon syy ja poistetaan hänet ko. vaihdosta. Tilalle tulee seuraava vuorossa oleva pelaaja. Rikkonut pelaaja voi osallistua seuraavaan vaihtoonsa normaalisti. Jos joku pelaaja tekee pelin aikana toistuvasti rikkeitä hyödyntäen rangaistuksen puuttumista, tulee pelin ohjaajan poistaa pelaaja ottelun loppuajaksi.”

”Kaikkia pöytäkirjaan merkittyjä pelaajia, myös maalivahteja on peluutettava ottelussa tasapuolisesti.”


Liitto

  • Ei valtakunnallista pelitoimintaa

LIIKUNNAN MÄÄRÄ

Lajin osuus

  • 5-7 v. väh. 20 tuntia/vko, josta ¼ ohjattua harjoittelua (jääkiekko ja muut lajit) ja ¾ omatoimista liikuntaa
  • 7-9 v. väh. 20 tuntia/vko, josta 2/5 ohjattua harjoittelua (jääkiekko ja muut lajit), 1/5 koulujääkiekkoa ja pihapelaamista sekä 2/5 omatoimista liikuntaa

LIIKUNTAMÄÄRÄT

Jokaisen lapsen tulisi harrastaa liikuntaa vähintään 2 tuntia päivittäin. Tämä liikuntamäärä voi koostua monista erilaisista päivittäisistä askareista, kuten esimerkiksi pyöräilystä tai peleistä ja leikeistä. Huipulle päästäkseen lapsen ja nuoren tulee harrastaa liikuntaa ja urheilua vähintään 18 tuntia viikossa. Alla oleva kuvaaja kertoo mikä on sekä huippu-urheilun, että fyysisen terveyden kannalta riittävä määrä liikuntaa viikossa. 

Harjoittelulla tarkoitetaan joko joukkueen kanssa tapahtuvaa tai omatoimista lajiin liittyvää harjoittelua. Liikkumisella tarkoitetaan vapaaehtoista, luonnollista liikuntaa kuten esimerkiksi pelejä ja leikkejä välitunnilla, pyöräilyä, juoksua, uintia jne.

Alle 11 -vuotiailla viikoittaisen liikuntamäärän tulee jakautua liikkumisen ja harjoittelun välillä siten, että ¼ liikunnasta on harjoittelua ja ¾ liikkumista.

Liikunnan määrä -diagrammi

(Lähde: Nuori Suomi, Tervetuloa ohjaajaksi -koulutusmateriaali)

© 2013 Suomen jääkiekkoliitto ry