15 19


15-19-VUOTIAIDEN TOIMINNAN PAINOPISTEET OVAT:

  • URHEILULLISEEN ELÄMÄNTAPAAN OHJAAMINEN
  • VOITTAVAKSI JA ITSEOHJAUTUVAKSI PELAAJAKSI JALOSTUMINEN


VALMENTAJA

Yksilön kehittäminen - pelitaitojen opettaminen

  • Pelitaitojen jalostaminen, nopeustaitavuuden kehittäminen
  • Pelitaitojen suoritusvarmuus ja –nopeus
  • Pelitilanteen tunnistaminen; hyökkääminen ja puolustaminen av, tv ja yv-tilanteissa = pelitilanneroolit/prioriteetit
  • Viiveetön suunnanmuutospelaaminen

SUOMALAISEN PELAAJAN VOITTAVA PELAAMINEN PELITILANNEROOLEISSA

HYÖKKÄYS

Kiekollisena
  • Maalinteko: peli mv:a vastaan (maalivahdin kaavan murtaminen)
  • Tunnista tilanne: voita tilaa/ tee tilaa
  • Puolustusvalmius: kiekon kontrollointi (suojaus, laukaus, siirto)
Kiekottomana
  • Maalinteon tukitoimet: peli mv:a vastaan (lisää huomioitavaa/uhkaa maalivahdille, mikä murtaa "kaavaa")
  • Tarjonta: tilaa voittavasti/ tilaa tekemällä, oikea reagointi
  • Hyökkäyksen tukeminen

PUOLUSTUS

Kiekollista vastaan

  • Paine luistelemalla (puolustuskulmat)
  • Mailapaine + syöttö pois + laukauksen peittäminen
  • Taklaus pelitaitona

Kiekotonta vastaan

  • Syötön peittäminen (puolustuskulmat ja etäisyydet)
  • Luistelu puolustavalle puolelle, keskustan puolustaminen
  • Takapaine luistelemalla, reagoiminen

Katso myös:

Pelitilanneroolien opettaminen 15-19v.ppt


Joukkueena pelaamisen kehittäminen

  • ”Meidän Pelin” prioriteetit (pelin rakenteet ja rytmit)
  • Pelipaikkojen vaihtuminen pelin vaatimusten mukaan
  • Erikoistilannepelaaminen

JOUKKUEENA PELAAMISEN KEHITTÄMINEN

MEIDÄN PELIN PRIORITEETIT


HYÖKKÄYSTILANTEET PUOLUSTUSTILANTEET

1. Maalinteko

1. Maalinesto
 
2. Tilan voittaminen
    
>> Pelinopeus eteenpäin
 
2. Riisto omalle joukkueelle
    
>> Paine
 
3. Tilan tekeminen
    
>> Kiekkokontrolli
 
3. Tilan voittamisen estäminen
    
>> Keskustan puolustaminen

4. Puolustusvalmius
 
4. Hyökkäysvalmius

REAGOINTI ERI PELITILANTEISSA


SJL PAINOPISTEET 2013/2014 - TAKTINEN OSAAMINEN

  • Ahdas hyökkääminen hyökkäyssinisellä: kiihtyvä vauhti (kiekollisen vastuu), murtautuminen maalintekoon, pelit tyhjän tilan kautta, hyökkäysleveys, viiden pelaajan osallistuminen
    • hyökkäysvauhdin ylläpito & siniviivan ylittäminen
    • tarvittaessa syöttö laidan kautta tyhjään tilaan
    • laidasta punnertaminen maalintekoon
  • Tilan Voittaminen: viisikon reagoiminen, kh-peli
    • viisikon HP-rytmi & pelinopeus
    • riistosta ja paineen alla kh:n repivä tarjonta keskelle tyhjään tilaan (”voita 3:n selkä”)
    • puolustajien valmius tukea hyökkäyksiä (reagointi & luistelu)

  • Tilan Tekeminen: kärjen voittaminen, valmius pelata viisikkona erilaisia paineita vastaan
    • puolustajien yhteistyö kärjen voittamiseksi
    • hyökkääjien tarjonnat & Pakki-Pakki-KH – yhteistyö
    • tilanteon jälkeen viisikon kiihtyvä vauhti  Tilan Voittaminen

  • HAPP / tilan poisottaminen & painepeli: jatkumona ahtaasta hyökkäämisestä
    • rohkea hyökkäyspeli = käytä mahdollisuus hyväksi
    • tiiviillä viisikolla jatkumona painepeli = H1 aktiivisuus + tuki
    • ohjaus/keskustan puolustaminen vasta kolmas valinta (1. paine, 2. viuhka, 3. kääntyminen keskustaan / ohjauspeli)

  • PAPP / box-out & maalinedustan hallinta
    • selkeä kaksivaiheisuus PAPP:ssa
    • syöttäneen vastustajan ”box-out” = voita kiekotonta puolustaessasi 1vs1-tilanne matkalla maalinedustalle
    • kovuus & tylyys oman maalin edessä (mv hoitaa lähelle jäävät irtokiekot, puolustajat pelaavat miehen/mailan pois)


Katso myös:

Joukkueena pelaamisen kehittäminen - aineisto.pptx



Henkisten valmiuksien kehittäminen

  • Urheilijan henkisten ominaisuuksien profilointi; ”johtajuuteen kasvattaminen”
  • Kokonaisvaltaisuus kaikilla toiminnan tasoilla (psyykkinen valmennus)
  • Elämänhallintataitojen kehittäminen
  • Harjoittelun laatu – tavoitteellisuus ja sitkeys
  • Itsenäinen toiminta ja tavoitteellisuus (harjoittelusta nauttiminen) – sisäsyntyisen motivaation kasvaminen
  • Paineensietokyky – tunnetilojen tunnistaminen

HENKISTEN VALMIUKSIEN KEHITTÄMINEN

kehittyminen


Katso myös:

Kokonaisvaltaisuus kaikilla toiminnan tasoilla.ppt


Fyysisten valmiuksien kehittäminen

  • Pelitaitoja tukevien fyysisten ominaisuuksien kehittäminen; voima, kestävyys, nopeus
  • Harjoittelun jaksotus ja rytmitys
  • Kokonaisvaltainen palautumisen edistäminen

FYYSISTEN VALMIUKSIEN KEHITTÄMINEN


KIEKON TAIDOT

  • Laukaus- ja syöttötaito, -nopeus ja –voima
HYVÄ LUISTELUTAITO / VOIMA
  • Nopeat liikkeelle lähdöt, rytminmuutokset, pysähdykset
HYVÄ PELIASENTO
  • Tasapainoinen, vahva kaksinkamppailuissa, valmius jatkuvaan reagointiin
LUISTELUKESTÄVVYYS
  • Jaksaa luistella koko vaihdon ja ottelun ajan vahvasti ja nopeasti
  • Kaksinkamppailutaito, -nopeus ja –voima
ENNEN MURROSIKÄÄ
  • lihashermotus / taito
  • monipuolisuus
  • peruskunto ja lihaskestävyys
  • kimmoisuus + liikkuvuus
  • ympärivuotinen kehitys
MURROSIÄN JÄLKEEN
  • lihasmassa
  • kovat maitohappotreenit
  • lajinomaiset harjoitteet ja kilpailutavoitteet

elinjarjestelma

TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Koti

  • Lajivalinnan tukeminen
  • ”Ajanhallinta” - koulu, harjoittelu ja vapaa-aika

Koulu

  • Urheiluoppilaitokset ja akatemiatoiminta

KOULU

URHEILUAKATEMIAOHJELMA

Urheiluakatemiaohjelma vastaa koko Urheilijan polun kattavan akatemiaverkoston johtamisesta. Se on huippu-urheilun alueellinen verkosto ja koko Urheilijan polun perustukiratkaisu, joka toimii kehittyvänä osaamisen ja olosuhteiden mahdollistajana Urheilijan polun kaikissa vaiheissa. Se tarjoaa osana huippu-urheiluverkostoa kansallisen toimintaverkoston koko suomalaiselle huippu-urheilulle. Urheiluakatemiaverkostossa on polun kaikissa vaiheessa olevia urheilijoita, valmentajia ja asiantuntijoita, joiden osaamista kehitetään yhteistyössä huippuvaiheen ja osaamisohjelman asiantuntijoiden kanssa.

Lisää tietoa Urheiluakatemiatoiminnasta.

Seura

  • Kokonaisvaltainen valmennustoiminta
  • Tehostetun harjoittelun organisointi
  • Tasoryhmätoiminta
  • Taito- ja talenttijäätoiminta
  • ”Ajanhallinta” - koulu, harjoittelu ja vapaa-aika
  • Urasuunnittelu
  • Ryhti- ja toiminnalliset kartoitukset

Kokonaisvaltainen valmennustoiminta

  • Kokonaisvaltaisen valmennuksen perustana on ajatus siitä että valmennuksen tehtävänä on auttaa pelaajaa hänen omassa kokonaisvaltaisessa kasvussa ja kehityksessä.
  • Pelaajaa kohdatessa tulee huomioida ja ymmärtää elämän kaikkien osa-alueiden merkitys pelaajan tilanteeseen. Tässä merkityksellisiä asioita jääkiekon lisäksi ovat, koti/perhe, koulu/opiskelu sekä kaverit/vapaa-aika. Valmennuksen tehtävä on auttaa urheilijaa ymmärtämään jääkiekko osana elämän kokonaisuutta, auttaa pelaajaa oppimaan tuntemaan itsensä ja omat voimavaransa sekä auttaa ihmistä saavuttamaan omat tavoitteensa.
  • Tähän ainoana keinona on se että valmentaja oppii tuntemaan prosessin aikana joukkueensa pelaajat. Valmentajan vuorovaikutus taidot ja oma ihmiskäsitys on luottamuksellisen suhteen rakentamisessa oleellisia asioita.
  • Seuran tehtävänä on kouluttaa ja auttaa valmentajiaan, näitten vaatimuksien suuntaisesti.
  • Seuran ja joukkueen oikeanlaiset: toiminnan arvot, ilmapiiri ja tavoitteet tukevat pelaajan kokonaisvaltaista valmentamista.
  1. Ideoi ja tee ehdotuksia opintojen suorittamisesta tai korvaamisesta
  2. Ole aktiivinen ja joustava
  3. Laadi itsellesi aikataulu tehtävien hoitamisesta ja pysy siinä
  4. Leirin tai kisamatkan osuessa tentin tai kokeen kanssa päällekkäin varmista hyvissä ajoin etäsuoritusmahdollisuus. Sovi opettajan kanssa käytännönjärjestelyistä.


Seura - Tehostetun harjoittelun organisointi

  • Tehostettuharjoittelu toimintaa voi toteuttaa esimerkiksi E- ja D-juniorivaiheessa siten, että isomman (sateenvarjo seuran) seuran organisoimana lähialueen sen hetken kehittyneimmät pelaajat kokoontuvat harjoittelu ja ottelutapahtumiin säännöllisin väliajoin.
  • Tällä toiminnalla voidaan tarjota pienten seurojen pelaajille mahdollisuus harjoitella säännöllisesti vertaisryhmässä, eikä heidän tarvitse välttämättä tässä vaiheessa siirtyä isompaan seuraan.
  • Tehostetun harjoittelutoiminnan sisällöt suunnittelu ja vetovastuu on seurojen valmennuspäälliköillä ja/tai esim. ikäryhmien vastuuvalmentajilla.
  • Tehostettu harjoittelutoiminta voi myös osaltaan toimia D-C2 ikävaiheissa alueen kartoitustapahtumana.


Urasuunnittelu

Opintojen suunnittelu

  • Ota vastuu omista opinnoistasi
  • Aseta pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteita ja niille aikarajat
  • Laita asiat tärkeysjärjestykseen

Suunnittele ajankäyttösi:
  • Tehokas urheilun ja koulun yhdistäminen vaatii valintoja muussa elämässä
  • Tutustu tarkasti kurssitarjottimeen ja vertaa sitä omaan harjoitteluaikatauluusi
  • Tee suunnitelmat kirjallisesti ja pyydä tarvittaessa apua oppilaitoksesi opolta, yhteyshenkilöltä tai urheiluakatemian henkilökunnalta
  • Muokkaa aikataulustasi kuitenkin joustava

Poissaolot:
  • Tiedota opettajia hyvissä ajoin leireistä ja kisamatkoista ja pyydä koululta hyväksyntä poissaoloille
  • Selvitä, mitä opintoja voit suorittaa poissaolojen aikana
  • Ideoi ja tee ehdotuksia opintojen suorittamisesta tai korvaamisesta
  • Ole aktiivinen ja joustava
  • Laadi itsellesi aikataulu tehtävien hoitamisesta ja pysy siinä
  • Leirin tai kisamatkan osuessa tentin tai kokeen kanssa päällekkäin varmista hyvissä ajoin etäsuoritusmahdollisuus. Sovi opettajan kanssa käytännönjärjestelyistä.


Ryhti- ja toiminnalliset kartoitukset

Malli lihastasapaino- ja liikkuvuus kartoituksien toteuttamisesta D2 – C1 -ikävaiheissa:
  • D2 lihastasapaino ja ryhtikartoitus koko ikäluokalle > ohjeet valmennukselle ja pelaajalle kotiin.
  • C2 seuraava tsekkaus > ohjeet valmennukselle ja pelaajille kotiin. Pienryhmä harjoittelu fysioterapeutin johdolla niille joilla selkeitä rajoitteita/puutteita hallinnassa tai liikkuvuudessa. Tässä vaiheessa myös mahdollisten rakenteellisten rajoitteiden huomioiminen.
  • C1 lääkärin tarkastus, SJL lääkärintarkastuksen sisällöt + fysioterapeutin jatkotsekkaus jos tarvetta.


Alue

  • Harrastetoiminta

JÄÄKIEKKO - SINUNKIN HARRASTUKSESI?


Jääkiekkoa voi pelata kuka tahansa. Lapsi, nuori, aikuinen, varttuneempi - tyttö, poika, nainen, mies! Laji sopiikin niille aikuisille, jotka eivät enää halua pelata taklausjääkiekkoa, tai sellaisille nuorille, joita taklausjääkiekko ei huvita.



Säännöt?


Harrastejääkiekon kaksi merkittävää perussääntöä ovat: Harrastekiekkosäännöt käytännössä kieltävät taklaamisen. Jo tämä pudottaa rajuuden pelistä ja sitä täydentää vielä toinen perusero tavalliseen jääkiekkoon. Harrastekiekossa joutuu pois kentältä, jos saa pelissä kolmannen jäähyn. Yksi kampitus voi vielä olla vahinko, mutta kolmannen jäähyn saaja ei enää pelaa harrastekiekon hengen mukaisesti.

Joukkue?

Harrastejääkiekon sarjatoiminnassa on mukana erilaisia joukkueita, joista lähes kaikki ovat yleensä kaveriporukassa tai työpaikoilla koottuja. Toimintaa järjestetäänkin laajalla skaalalla niin nuorille, nuorille aikuisille kuin ikämiehille (ikäluokat +35, +40, +45 ja +50). Naisille ovat omat sarjat ja turnaukset.

Pipolätkää!

Halutakseen pelata jääkiekkoa, ei välttämättä tarvitse kuulua mihinkään joukkueeseen, sillä näihin kuulumattomille on perustettu Pipolätkä-projekti. Pipolätkässä on kyse siitä, että jäähallissa on vakiovuoro, johon kokoonnutaan harjoittelemaan perustaitoja ja pelaamaan. Kyse ei enää ole vain miesten lajista. Naisetkin voivat osallistua pipolätkään joko sekaryhmässä tai omana ryhmänään.

TYKY-toimintaa!

Harrastejääkiekko on erinomainen tapa tarjota henkilöstölle TYKY–toimintaa. Yritys tilaa paikalliselta seuralta tai Jääkiekkoliiton alueelta jääkiekkotapahtuman tai jopa useampia tapahtumia. Kunto kasvaa, taidot lisääntyvät ja yhteenkuuluvuus paranee. Yritysten harrasteryhmät voivat osallistua myös Jääkiekkoliiton alaisissa sarjoihin.

Haluatko mukaan?

Harrastejääkiekkoa pyöritetään liiton kahdeksalla alueella. Alueiden päätoimiset henkilöt, lähinnä aluepäälliköt ovatkin vastuullisia toiminnan kehittämisestä alueillaan. Joillakin alueilla on toteuttamista varten nimetty lisäksi osatoimisia toimihenkilöitä.

Koulutus, ohjaus ja lajin kehittäminen

Jääkiekkoliiton alueet järjestävät harrastekiekon koulutus- ja informaatiotilaisuuksia. Niissä pääpaino on sääntö- ja varustetietoudessa. Junioriseurojen harrastemanagerikoulutus on myös käynnistymässä. Liiton harrastekiekkovaliokunta seuraa, valvoo ja kehittää toimintaa.


Liitto

  • Valtakunnallinen kilpailutoiminta
  • Maajoukkuetoiminta
  • Seurakäynnit
  • Terveystarkastukset ja antidopingtoiminta

LIIKUNNAN MÄÄRÄ

Lajin osuus

  • 15 v. väh. 20 tuntia/vko, josta ½ ohjattua lajiharjoittelua, ¼ koulujääkiekkoa ja pihapelaamista ja ¼ omatoimista liikuntaa (mm. muut lajit)
  • 16-19 v. väh. 20 tuntia/vko, josta ¾ ohjattua lajiharjoittelua ja ¼ omatoimista liikuntaa (mm. muut lajit)

Harjoitusmäärien nousujohteisuus

HARJOITUSMÄÄRÄ LISÄÄNTYY VÄHITELLEN:

15v: 5-7 tapahtumaa + muu = 13-18 h / vko
16v: 6-9 tapahtumaa = 14-19 h / vko
17v: 7-10 tapahtumaa = 16-20 h / vko
18v: 8-11 tapahtumaa = 18-22 h / vko
19v: 9-11 tapahtumaa = 20-24 h / vko
20v: 10-12 tapahtumaa = 22 – 28 h / vko
21-: 8-12 tapahtumaa = 18 – 28 h / vko

nousujohteisuus

© 2013 Suomen jääkiekkoliitto ry